Kaksitoista tuntia tästä hetkestä eteenpäin ja minä istun lentokoneessa. Tuntuu jokseenkin epätodelliselta. Olen odottanut tätä matkaa jo niin kauan, että nyt kun se vihdoinkin on tässä ja nyt, en saata uskoa sitä. Vatsassa kihelmöi ja päässä hurisee. (Tai itseasiassa päässä on soinnut jo kaksi päisää Muppet shown alkulaulu... mitähän se kertoo minusta?) :)

T:n kanssa ollaan reissattu jo muutaman kerran yhdessä mutta on tämä silti ihan jotain uutta. Tässä jos missä laitetaan parisuhde koetukselle. Me kun ollaan molemmat tunnetusti niin taipuisia ja joustavia luonteita, eikä koskaan väitellä mistään... Toisaalta, kun matkustaa maailmanääriin kaksistaan, niin kai sitä silloin voi vähän antaa periksikin eikä aina tarvitse mullitella ja olla kun jukuripäinen aasi. 

Reissuun lähdetään siis tänään puoliltaöin ja heinäkuun puolenvälin jälkeen olisi tarkoitus tulla takaisin. Ensimmäinen määränpää on Bangkok, josta olisi tarkoitus suunnata mahdollisimman pian Kambodžaan. Sen jälkeen kaikki on auki. Mennään minne mieli tekee (tai vaihtoehtoisesti minne bussi vie).

Yritän kirjoittaa kuulumisia aina kun pääsen koneelle.

Pus pus mussukat, täti lähtee nyt maailmalle!

-J-